torstai 8. maaliskuuta 2018

Mitä antaa lahjaksi naistenpäivänä?


Tämä ei ole voimaannuttava eikä iloinen teksti naistenpäivästä.

Naistenpäivän aamuna en uskalla mennä Jodeliin enkä Facebookiin. Tiedän niiden olevan tänään niin täynnä naisvihaa, että voin fyysisesti pahoin jo ajatuksestakin. Voin pahoin, kun mietin niitä keskusteluja, joita tänään käydään ja niitä, joita pitäisi jaksaa itsekin käydä. Tänään, päivänä jonka pitäisi juhlia naisten voimaa, haluan vajota syvään kuoppaan maan alle pakoon kaikkea ulkopuolelta tulee vihaa, määrittelyä ja painetta. Kaikista päivistä tänään uskon vähiten muutokseen.


Tiedän, millaista keskustelua tänään käydään. Naiset pyrkivät alistamaan miehiä. Feminatsit ovat tuhonneet maailman. Eikö naisille mikään riitä? Feministit ovat suohirviöitä, jotka ovat kiukkuisia, kun eivät saa seksiä. Kaikkein pahinta on, että ihmiset oksentavat näitä naisvihamielisiä kommenttejaan tajuamatta niiden olevan valtavan iso osa ongelmaa.

Kansainvälistä naistenpäivää on vietetty jo vuodesta 1975 ja joka vuosi se todistaa olevansa yhä ajankohtainen. Metoo-kampanja jaksaa vieläkin kuohuttaa niin Suomessa kuin maailmallakin. Turun ylioppilasteatteri joutui perumaan tälle viikolle suunnitellut Godota odottaessa -näytelmän ensi-illan, sillä näytelmän kirjoittajan Samuel Beckettin perikunta ei hyväksynyt, että näytelmässä on naisnäyttelijöitä. Ilta-Sanomat oli valinnut päivän uutiskulmakseen haastatella esimerkiksi Mikael Jungneria ja Jaakko Saariluomaa siitä, millaisia naiset todella ovat. Tällä viikolla selvisi, että pääkaupunkiseudulla on palkkakartelli siitä, kuinka paljon lastentarhanopettajille saa maksaa maksimissaan palkkaa (noin 2 300 euroa). Naisten kehot ovat edelleen julkista omaisuutta, samalla tavalla kuin kaupunkitaide. Jokaisella on oikeus kertoa mielipiteensä niistä, naisen velvollisuus on olla esteettinen. Meillä on edelleen ongelmia.



Keskustelu naisten oikeuksien ympärillä on uuvuttavaa. Päivästä päivään pitäisi jaksaa toistella, että kyllä, se on naisvihaa, jos seksuaalisesti aktiivista naista kutsuu huoraksi. Ei, ei ole oikein, että naisvaltaisten alojen palkka on huonompi kuin miesvaltaisten. Kyllä, jokaisella naisella on oikeus näyttää siltä, miltä haluaa, riippumatta siitä ”mitä isäskin susta ajattelee” ja vielä vähemmän riippumatta siitä, haluaako joku tuntematon kaiffari jossain harrastaa seksiä tämän naisen ulkonäön kanssa. Kyllä, tiedän, että armeija on tasa-arvo-ongelma. Tänään erityisesti olen kyllästynyt toistamaan, että hei meillä on myös miestenpäivä, 19.11. Sitä on vietetty 1990-luvulta asti.

Olen väsynyt, tai oikeammin aivan helvetin kypsä käymään näitä keskusteluja. Olen lopen uupunut tappelemaan trolleja vastaan tai olemaan jonkun aivojumpan toinen puoli. Asia, jota nämä usein miehensä itsensä kokevat väittelijät eivät koskaan tajua, on se, että siinä missä se on heille hupia, meille naisille on kyse siitä, miten ja millä oikeuksilla voimme elää. Meillä ei ole aikaa eikä halua käydä tasa-arvosta ajatusleikkejä, koska meillä on hätä saada tasa-arvoa. Se on myös se syy, miksi naiset tuntuvat ottavan asiat henkilökohtaisesti. Se on meille jokaiselle henkilökohtainen asia. Se ei tee argumenteista epätosia. Myöskään se, että muissa maissa on suurempia ongelmia ei millään tavalla ole ristiriidassa sen kanssa, että eikö voisi samaan aikaan miettiä myös ihan kotoisia ongelmia.


Monissa maissa naistenpäivänä ostetaan läheisille naisille kunnianosoituksena kukkia. Niin voi tehdä, jos haluaa. Jos haluaa vaikuttaa suuremmin, tänään on sopiva päivä lahjoittaa esimerkiksi Naisten linjan toimintaan rahaa.

Kaikkein suurin ja tärkein lahja on kuitenkin kuunnella naisia tänään. Ei yrittää huutaa tasa-arvosta puhuvaa hiljaiseksi eikä briljeerata harjoitelluilla argumenteilla. Tärkeintä on kuunnella erityisesti niitä naisia, joita ei koskaan kuulla, kun on tärkeämpää kysellä julkkismiehiltä mielipiteitä. Tärkeintä on muistaa, että tämän päivän tarkoitus ei ole tehdä jokaisesta naisesta prinsessaa vaan pyrkiä kohti aitoa tasa-arvoa.


Ps. Kuka on sinun naisidolisi? Kerro kommenteissa! Omani on tällä hetkellä Maria Veitola.


4 kommenttia:

  1. Niitä on kosolti, mutta tällä hetkellä ekana tulee mieleen Kiti Kokkonen.

    VastaaPoista
  2. Saimi Hoyer siitä lähtien kun luin kunnollisen haastattelun noin vuosi sitten.

    VastaaPoista
  3. Tosi hyvä kirjoitus, johon tuntuu kiteytyvän kaikki oleellinen tähän aiheeseen liittyen! Mun naisidoli oman äidin lisäksi on yläasteelta lähtien ollut Madonna (artisti). Tykkään hänen musiikistaan ja ennen kaikkea vahvuudesta, joka inspiroi kulkemaan omaa polkua. Maria Veitola on myös loistava!

    VastaaPoista
  4. Minulla on tällä hetkellä kolme naisidolia, jotka ovat olleet mediassa isosti viime aikoina ja muutenkin vaikuttaneet asenteillaan merkittävästi. Ensimmäisenä jo mainitsemasi Maria Veitola, Vasemmistoliiton pj Li Andersson sekä ihana Alma! <3

    VastaaPoista

Katso myös tämä:

Häpeä

Häpeä istuu pääni päällä ja nauraa. Se nauraa sitä, että sain tänään neljäsataa viisikymmentä euroa, joista käytin neljäsataa heti myöhässä ...